HenkilöstöEtusivu > Henkilöstö > Kuntajakolaki ja henkilöstö

Kuntajakolaki ja henkilöstö

Kuntajakolakia muutettiin helmikuussa 2007 henkilöstön kannalta merkittävällä tavalla (laki kuntajakolain muuttamisesta 170/2007). Tärkein muutos oli se, että työntekijöillä on jatkossa, vuosina 2008 - 2013 voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, viiden (5) vuoden palvelussuhdeturva siten, että työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työ- tai virkasuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla.

Tästä säännöstä voidaan poiketa vain siinä tapauksessa, että työntekijä kieltäytyy ottamasta vastaan sellaista työtehtävää, joka vastaa henkilön koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta. Viranhaltijoiden osalta uuden tarjottavan viran on oltava sellainen, että henkilö voidaan siihen ammattitaidon ja kykyjen perusteella kohtuudella sijoittaa.

Viiden vuoden palvelussuhdeturvan ottamista kuntajakolakiin on kritisoitu aika paljon julkisuudessa sen vuoksi, että se asettaa yhdistyvien kuntien henkilöstöt tavallista parempaan asemaan ja vaikeuttaa siten henkilöstöpuolen rationalisointia kuntien yhdistyessä. Vastaukseksi tähän kritiikkiin voidaan todeta kaksi seikkaa:


1) Henkilöstö on uudessa kunnassa sen merkittävin voimavara ja on tärkeää, että se kokee heti yhdistymisen valmisteluvaiheesta lähtien oman asemansa turvatuksi.
2) Päällekkäisyyksien poistamiseen tarjoaa nopea eläköityminen riittävän työvälineen.


Kuntien yhteisenä ongelmana tulee olemaan ammattitaitoisen työvoiman riittävä saanti eläköityvien tilalle ja sen vuoksi kunnan hyvin hoidettu henkilöstöhallinto tulee olemaan tärkeä kilpailuvaltti.

Sellaiset kuntajaon muutokset, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Kuntien yhdistyessä pysyväisluonteinen henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet.

Palvelussuhteen ehtojen säilymisellä entisenä tarkoitetaan sitä, että palvelussuhteeseen kuuluvat oikeudet eivät muutu epäedullisemmaksi kuin mitä hänellä on ollut aikaisemmassa palvelussuhteessa.